Tuli tälläinen idea mieleen viime yönä ennen nukahtamista, että voisi olla hauska jos ihan peruskäyttäjät tekisi samalla idealla nuo haastattelut itsestään. Se vie varmaan vähän aikaa, mutta näitä on sit kyllä mukava lukea. Laitan tähän aloitusviestin alkuun nuo kysymykset erikseen, niin jokainen voi copypastettaa ne siitä, ettei tarvii aina erikseen kaivaa sitä pohjaa noista haastatteluista.
K: Milloin aloitit rumpujen soiton?
K: Mitkä seikat siihen vaikuttivat?
K: Miten treenaat soittoasi nykyään?
K: Miten treenasit ennen?
K: Onko tyylisi soittaa muuttunut vuosien varrella? Miten?
K: Jos et soittaisi rumpuja, mitä soitinta soittaisit?
K: Miten tullaan hyväksi rumpaliksi?
K: Tarvitaanko siihen koulun käyntiä?
K: Olet vaikuttanut vuosien varrella monenlaisissa projektissa ja bändeissä rumpujen takana, kerro niistä, ja kuinka olet "ajatunut" niihin?
K: Mistä persoonallinen soittotyylisi tulee, ja mitkä/ketkä siihen ovat vaikuttaneet?
K: Kerro setistäsi ja mistä asettelu juurtaa?
K: Paras muistosi, tähän asti, rumpalina?
K: Mitä haluat sanoa Rumpu.Netin rumpaleille?
K: Vapaa sana!
Eli tästä lähtee:
K: Milloin aloitit rumpujen soiton? MD: Se taisi olla seitsemännen luokan syksynä yläasteella, eli olin silloin 12v.
K: Mitkä seikat siihen vaikuttivat? MD: Kaverit perusti bändin ja rumpalin paikka oli enää ainut vapaana oleva, hehha!
K: Miten treenaat soittoasi nykyään? MD: Koitan soittaa lähes puolet treeniajasta levyjen mukana, räppiä, funkkia ja jazzia tulee lähinnä soitettua. Sitten itse rumputreenit koostuu suurimmaksi osaksi opettajan antamista läksyistä, rudimentit, pikkurumpuetydit, tekniikka, syncopation ja new breed sovellutukset, Future Sounds ja time. Treenaan noin 4-5 päivänä viikossa rumpuja, treenipäivinä tulee soitettua 3-5 tuntiin rumpuja, jaksotan treeniajan tarkkaan niin, että kokonaiseen tuntiin sisältyy 45min treeniä ja 15min lepoa, lepo on tärkeää, koska siinä kroppa palautuu ja aivot sisäistää opittua asiaa. Tärkeää on myös pitää ajatus siinä treenaamisessa ja keskittyä yhteen asiaan se 45min eikä niin, että vähän soittelee ja sit pikkusen taas treenaa ja taas soittelee ja taas treenaa, se ei johda mihinkään.
K: Miten treenasit ennen? MD: Treenasin paljon ihan vain nopeutta, treenaamisen laatu oli aika huonoa. Saatoin istua viisikin tuntia treenaamassa, mutta treenaus oli lähinnä juuri sitä soittelua. Minulla oli usein myös eri paikat ympäri kroppaa kipeänä sen takia kun olin liian pitkiä aikoja putkeen rumpujen takana. En treenannut ollenkaan klikin kanssa ja nyt sen kyllä huomaakin.
K: Onko tyylisi soittaa muuttunut vuosien varrella? Miten? MD: Jep. Ennen keskityin juuri nopeuteen ja siihen, että härppää paljon. Nykyään koitan soittaa mahdollisimman "riisutusti". Myös musiikkityylit on vaihtuneet.
K: Jos et soittaisi rumpuja, mitä soitinta soittaisit? MD: Todennäköisesti en mitään.
K: Miten tullaan hyväksi rumpaliksi? MD: Ahkeraa treeniä, pitää olla avoimin korvin musiikin suhteen ja myös kuunnella paljon musiikkia. Mutta soiton ei pidä olla myöskään liian totista hommaa... Tärkeää on, että pääsee soittamaan bändissä, se sitä kaikkein kehittävintä hommaa!
K: Tarvitaanko siihen koulun käyntiä? MD: Ei välttämättä, mutta koulut voi antaa sinulle paljon uutta ajateltavaa. Kun sinulla on opettaja, niin joka asiassa ei tarvitse mennä "perse edellä puuhun"
K: Olet vaikuttanut vuosien varrella monenlaisissa projektissa ja bändeissä rumpujen takana, kerro niistä, ja kuinka olet "ajatunut" niihin? MD: Suurin osa on ihan vaan kavereiden kanssa perustettuja, että vähän päästään soittelemaan. On myös pari ihan kylmässä rahamielessä perustettua hää/iskelmäbändiä.
K: Mistä persoonallinen soittotyylisi tulee, ja mitkä/ketkä siihen ovat vaikuttaneet? MD:Kaikki musa mitä olen kuunnellut ja rumpalit joita olen diggaillut, myös eri opettajillani on ollut iso vaikutus.
K: Kerro seteistäsi ja mistä asettelu juurtaa? MD: Olen aika jumittunut kahden tomin ja muutaman pellin asetteluun. Minullakin oli aika, kun oli tuplapedaalit ja toistakymmentä peltiä setissä. Less is More.
K: Paras muistosi, tähän asti, rumpalina? MD: Ollaan parina kesänä oltu lämppäämässä vähän isompiä tähtiä Iisalmen Luuniemellä. Yleisöä on ollut molempina kertoina varmaan 1500. Käytiin aina penskana meidän kitaristin kanssa fiilistelemässä sillä lavalla ja miettimässä, että vielä joku kerta mekin sinne päästään soittamaan, kun ollaan ahkeria - ja niin sit päästiinkin.
K: Mitä haluat sanoa Rumpu.Netin rumpaleille? MD: Treenailkaa ahkerasti, mutta muistakaa pitää hauskaakin rummuilla!
K: Vapaa sana! MD: Hyvää kevättä ja nähdään keikoilla!
Olen pienestä pitäen kiinnostunut rummuista ja soitellut omatekoisia purkkiviritelmiä ja sohvatyynyjä jo ennen kouluikää, mutta ensimmäiset omat rummut ostin vuonna 1990.
K: Mitkä seikat siihen vaikuttivat?
Kyllä se on vaan ollut se, että rummut on vaan hienoimmat näköiset soittimet ja niistä lähtee kova meteli. Juniorina kun katseli esim Kissin valtaisaa rumpupatteristoa, niin sitä aina miettiä että mitä olisi istua tuollaisen setin takana.
K: Miten treenaat soittoasi nykyään?
Vähän niin ja näin. Perheenlisäyksen johdosta ei vain enää treenikselle pääse silloin kun haluaa. Ja silloin kun pääsisi, ei halua:D
Nyt ollaan menty n 8 kuukautta sillä tavalla, että soittelen vaav keikat ja bänditreenit, en muuta. Pitäisi varmaan jotain padia lätkyttää tai alakerran sähkösetillä käydä edes silloin tällöin kokeilemassa jotain juttuja.
Kuuntelemalla menee nyt nuo coverbiisien opettelut pelkästään.
K: Miten treenasit ennen?
Ennen on tullut treenattua 3 – 6 kertaa viikossa, pääasiassa musan tahdissa läppäriltä tai minidisciltä. Aina vähän tulevien keikkojen mukaan painottaen, keikkailevan bändin materiaalia. Muuten sellaista yleistä ylläpitävää.
Musiikkiopistoa käydessäni oli sitten treeneissä mukana enemmän tuota tekniikkaa ja teoriaa, mutta sekin on nykyään jäänyt liian vähälle.
K: Onko tyylisi soittaa muuttunut vuosien varrella? Miten?
On muuttunut paljonkin. Kun on ajautunut erillaisiin musiikillisiin juttuihin blackmetallista tanssimusaan niin nykyään tulee soitettua enemmän biisien ehdoilla. Samoin 3 vuotta musiikkiopistossa aikuislinjalla muutti käsityksen rumpujen soitosta kokonaan, lähinnä se miten voi tehdä samoja juttua ihan eri tavalla soveltaen.
K: Jos et soittaisi rumpuja, mitä soitinta soittaisit?
Ehkäpä kitaraa, sitä kyllä rämpyttelen nykyäänkin, mutta soittaa en osaa.
K: Miten tullaan hyväksi rumpaliksi?
Ei ole oikotietä, se vaatii paljon duunia, sekä lahjakkuutta. Sen lisäksi tarvitaan nöyryyttä hommaan ja kosolti tuuria.
K: Tarvitaanko siihen koulun käyntiä?
Ei välttämättä, mutta siitä ei todellakaan ole mitään haittaa. Nopeuttaa vain omien tavoitteiden saavuttamisessa jos on osaavassa ja asianmukaisessa opetuksessa.
K: Olet vaikuttanut vuosien varrella monenlaisissa projektissa ja bändeissä rumpujen takana, kerro niistä, ja kuinka olet "ajatunut" niihin?
Tästä tulee pitkä stoori. Bändejä tässä vuosien saatossa on ollut monen moista, nykyäänkin bändejä/ projekteja on n 8 – 9 kpl.
Funeral, ensimmäinen ”virallinen” bändi jonka kanssa keikkailtiin enemmänkin, aktiivinen vuosina 1991 – 1996. Samaan aikaan bändi Dehydrated. Tuon vuoden 1996 jälkeen pieniä paikallisia projekteja ja vähän keikkoja.
Silentium, liityin bändiin vuonna 1998. Bändin perusti 2 Funeralissa vaikuttanutta kaveria ja sitä kautta siihen eksyin. Ensimmäinen levy tehtiinkin sitten vuodelle 1999 tuolla kokoonpanolla.
Sitten kuvioihin tuli Gloomy Grim, hakivat rumpalia Ranskan rundille vuonna 2001, etsivät tyyppiä joka juo kaljaa, on pääkaupunkiseudulta ja muutenkin mukava kaveri. No, kaksi määrettä ilmeisesti täyttyi kun vielä nykyäänkin vaikutan bändissä. Ei ja en ole pääkaupunkiseudulta.
Tuon kautta kuvioihin tuli sitten Twilight Ophera. Ja taas tuosta seurannaisia levyttäneitä kokoonpanoja on Grudge`s Claw ja Million Dollar Beggars. Silentiumista lähdettyäni vuonna 2005 laitettiin sitten tulille Evilion, jossa oli taas Silentiumin entistä porukkaa. Tuolla tehtiin omakustannelevy joka käsittääkseni on vieläkin netissä ilmaisjaossa osoitteessa www.evilion.net
Muita keikkailevia bändejä on Purple Society, coveroi Deep Purplea. Loud`n`Clear, coveroi heavya aina 60-luvulta lähtien. UHB, soittelee sitten 60- ja 70-luvun hittejä. GHLO, samoissa merkeissä kuin tuo uhb. The Holly Slicer, omaa kamaa + covereita aina Lynyrd Skynyrdistä Rolling Stonesiin
Lisäksi olen sessiosoittajana Goatron-nimisessä orkersterissa.
K: Mistä persoonallinen soittotyylisi tulee, ja mitkä/ketkä siihen ovat vaikuttaneet?
Vaikuttajia olisi suuri lista, mutta Death bändin 3 viimeisintä kannuttajaa ovat olleet aina lähellä sydäntä, eli herrat Reinart, Hoglan ja Christy. Snowy Shaw ja Mikkey Dee toimii. Nopeuspuolella Hellhammer, Barker, Kollias. Lombardo, Benante ja muut 90-luvun speed, thrash ym rumpalit ovat kanssa mieleen.
Olen aina kuunnellut musiikissa melodian lisäksi pääasiassa rumpuja ja aina löytyy ällystyttäviä niin uusia kuin vanhoja rumpaleita kenestä voi ammentaa oppia.
K: Kerro setistäsi ja mistä asettelu juurtaa?
Tuplasetit on aina olleet lähellä sydäntä ja kuten tuolla sanoin, niin rummut ovat visuaalisesti hienoin soitin. Suosikkirumpalini ovat olleen kaikki tuplabasarimiehiä ja se näkyy omassa setissä.
Ehkä 4 etutomia olisi hienoa, mutta erittäin epäkäytännöllistä ja veemäistä roudailla, siksi tyydyn 2 etutomiin ja 1 lattiatomiin. Jos jotain tuohon lisätään niin se on vielä 8” etutomi, muiden ollessa 10”, 12” ja 14” (lattiatomi).
Peltejä saa olla niin paljon kuin jaksaa kantaa mukanaan, mutta kahdella crashilla, haitsulla ja koppipellillä menee rokki- ja muut huttukeikat. Hevihommissa crashit 2 – 4 kpl, china 1 – 2, haitsu 1 – 2, komppi ja muutama splashi on mukavaa.
K: Paras muistosi, tähän asti, rumpalina?
Soittaminen vuonna 2008 Brutal Assault-festareilla Tsekeissä oli mukava muisto, niin soittonsa kuin muun toiminnan puolesta. Festareilla tapasin mm Mayhemin Hellhammerin, Behemothin Infernon jne, sekä Exoduksen Tom Huntingin kanssa oli mahtava viettää iltaa. Harvemmin sitä pääsee juomaan sellaisen jantterin kanssa ölppöstä mitä on pienenä hikiseltä kasettimankalta kuunnellut ja ihmetellyt että ”miten v*tt se on noin nopea”…
K: Mitä haluat sanoa Rumpu.Netin rumpaleille?
Pitäkää silmät, mieli ja korvat avoinna kaikelle musiikille, sillä se kehittää sinua rumpalina myös!
www.myspace.com/janneojala muutamia biisejä ja valokuvia lisää.
Olen pienestä pitäen kiinnostunut rummuista ja soitellut omatekoisia purkkiviritelmiä ja sohvatyynyjä jo ennen kouluikää, mutta ensimmäiset omat rummut ostin vuonna 1990.
K: Mitkä seikat siihen vaikuttivat?
Kyllä se on vaan ollut se, että rummut on vaan hienoimmat näköiset soittimet ja niistä lähtee kova meteli. Juniorina kun katseli esim Kissin valtaisaa rumpupatteristoa, niin sitä aina miettiä että mitä olisi istua tuollaisen setin takana.
K: Miten treenaat soittoasi nykyään?
Vähän niin ja näin. Perheenlisäyksen johdosta ei vain enää treenikselle pääse silloin kun haluaa. Ja silloin kun pääsisi, ei halua:D
Nyt ollaan menty n 8 kuukautta sillä tavalla, että soittelen vaav keikat ja bänditreenit, en muuta. Pitäisi varmaan jotain padia lätkyttää tai alakerran sähkösetillä käydä edes silloin tällöin kokeilemassa jotain juttuja.
Kuuntelemalla menee nyt nuo coverbiisien opettelut pelkästään.
K: Miten treenasit ennen?
Ennen on tullut treenattua 3 – 6 kertaa viikossa, pääasiassa musan tahdissa läppäriltä tai minidisciltä. Aina vähän tulevien keikkojen mukaan painottaen, keikkailevan bändin materiaalia. Muuten sellaista yleistä ylläpitävää.
Musiikkiopistoa käydessäni oli sitten treeneissä mukana enemmän tuota tekniikkaa ja teoriaa, mutta sekin on nykyään jäänyt liian vähälle.
K: Onko tyylisi soittaa muuttunut vuosien varrella? Miten?
On muuttunut paljonkin. Kun on ajautunut erillaisiin musiikillisiin juttuihin blackmetallista tanssimusaan niin nykyään tulee soitettua enemmän biisien ehdoilla. Samoin 3 vuotta musiikkiopistossa aikuislinjalla muutti käsityksen rumpujen soitosta kokonaan, lähinnä se miten voi tehdä samoja juttua ihan eri tavalla soveltaen.
K: Jos et soittaisi rumpuja, mitä soitinta soittaisit?
Ehkäpä kitaraa, sitä kyllä rämpyttelen nykyäänkin, mutta soittaa en osaa.
K: Miten tullaan hyväksi rumpaliksi?
Ei ole oikotietä, se vaatii paljon duunia, sekä lahjakkuutta. Sen lisäksi tarvitaan nöyryyttä hommaan ja kosolti tuuria.
K: Tarvitaanko siihen koulun käyntiä?
Ei välttämättä, mutta siitä ei todellakaan ole mitään haittaa. Nopeuttaa vain omien tavoitteiden saavuttamisessa jos on osaavassa ja asianmukaisessa opetuksessa.
K: Olet vaikuttanut vuosien varrella monenlaisissa projektissa ja bändeissä rumpujen takana, kerro niistä, ja kuinka olet "ajatunut" niihin?
Tästä tulee pitkä stoori. Bändejä tässä vuosien saatossa on ollut monen moista, nykyäänkin bändejä/ projekteja on n 8 – 9 kpl.
Funeral, ensimmäinen ”virallinen” bändi jonka kanssa keikkailtiin enemmänkin, aktiivinen vuosina 1991 – 1996. Samaan aikaan bändi Dehydrated. Tuon vuoden 1996 jälkeen pieniä paikallisia projekteja ja vähän keikkoja.
Silentium, liityin bändiin vuonna 1998. Bändin perusti 2 Funeralissa vaikuttanutta kaveria ja sitä kautta siihen eksyin. Ensimmäinen levy tehtiinkin sitten vuodelle 1999 tuolla kokoonpanolla.
Sitten kuvioihin tuli Gloomy Grim, hakivat rumpalia Ranskan rundille vuonna 2001, etsivät tyyppiä joka juo kaljaa, on pääkaupunkiseudulta ja muutenkin mukava kaveri. No, kaksi määrettä ilmeisesti täyttyi kun vielä nykyäänkin vaikutan bändissä. Ei ja en ole pääkaupunkiseudulta.
Tuon kautta kuvioihin tuli sitten Twilight Ophera. Ja taas tuosta seurannaisia levyttäneitä kokoonpanoja on Grudge`s Claw ja Million Dollar Beggars. Silentiumista lähdettyäni vuonna 2005 laitettiin sitten tulille Evilion, jossa oli taas Silentiumin entistä porukkaa. Tuolla tehtiin omakustannelevy joka käsittääkseni on vieläkin netissä ilmaisjaossa osoitteessa http://www.evilion.net
Muita keikkailevia bändejä on Purple Society, coveroi Deep Purplea. Loud`n`Clear, coveroi heavya aina 60-luvulta lähtien. UHB, soittelee sitten 60- ja 70-luvun hittejä. GHLO, samoissa merkeissä kuin tuo uhb. The Holly Slicer, omaa kamaa + covereita aina Lynyrd Skynyrdistä Rolling Stonesiin
Lisäksi olen sessiosoittajana Goatron-nimisessä orkersterissa.
K: Mistä persoonallinen soittotyylisi tulee, ja mitkä/ketkä siihen ovat vaikuttaneet?
Vaikuttajia olisi suuri lista, mutta Death bändin 3 viimeisintä kannuttajaa ovat olleet aina lähellä sydäntä, eli herrat Reinart, Hoglan ja Christy. Snowy Shaw ja Mikkey Dee toimii. Nopeuspuolella Hellhammer, Barker, Kollias. Lombardo, Benante ja muut 90-luvun speed, thrash ym rumpalit ovat kanssa mieleen.
Olen aina kuunnellut musiikissa melodian lisäksi pääasiassa rumpuja ja aina löytyy ällystyttäviä niin uusia kuin vanhoja rumpaleita kenestä voi ammentaa oppia.
K: Kerro setistäsi ja mistä asettelu juurtaa?
Tuplasetit on aina olleet lähellä sydäntä ja kuten tuolla sanoin, niin rummut ovat visuaalisesti hienoin soitin. Suosikkirumpalini ovat olleen kaikki tuplabasarimiehiä ja se näkyy omassa setissä.
Ehkä 4 etutomia olisi hienoa, mutta erittäin epäkäytännöllistä ja veemäistä roudailla, siksi tyydyn 2 etutomiin ja 1 lattiatomiin. Jos jotain tuohon lisätään niin se on vielä 8” etutomi, muiden ollessa 10”, 12” ja 14” (lattiatomi).
Peltejä saa olla niin paljon kuin jaksaa kantaa mukanaan, mutta kahdella crashilla, haitsulla ja koppipellillä menee rokki- ja muut huttukeikat. Hevihommissa crashit 2 – 4 kpl, china 1 – 2, haitsu 1 – 2, komppi ja muutama splashi on mukavaa.
K: Paras muistosi, tähän asti, rumpalina?
Soittaminen vuonna 2008 Brutal Assault-festareilla Tsekeissä oli mukava muisto, niin soittonsa kuin muun toiminnan puolesta. Festareilla tapasin mm Mayhemin Hellhammerin, Behemothin Infernon jne, sekä Exoduksen Tom Huntingin kanssa oli mahtava viettää iltaa. Harvemmin sitä pääsee juomaan sellaisen jantterin kanssa ölppöstä mitä on pienenä hikiseltä kasettimankalta kuunnellut ja ihmetellyt että ”miten v*tt se on noin nopea”…
K: Mitä haluat sanoa Rumpu.Netin rumpaleille?
Pitäkää silmät, mieli ja korvat avoinna kaikelle musiikille, sillä se kehittää sinua rumpalina myös!
http://www.myspace.com/janneojala muutamia biisejä ja valokuvia lisää.
