Rummuilla on yli 1000 vuotinen historia takanaan, mutta vasta 1890-luvulla niitä alettiin yhdistää yhdeksi soittimeksi. Rummusto koottiin eurooppalaisista marssi- ja konserttimusiikin jalostamista virveli- ja bassorummuista, afrikkalaisista ja kiinalaisista tom-tomeista ja Turkkilaisista ja Kiinalaisista vuosituhansia käytössä olleista symbaaleista.
Rumpalin kalusto kasvoi 1920-luvulle saakka. Ensimmäinen settinsä pelkistäjä oli New Orleassin Warren Dodds. Hänen settiinsä kuului 28-tuumainen bassorumpu, kuuden ja puolen tuuman metallivirveli, neljä lehmänkelloa, penaali, 16-tuumainen Zildjian-symbaali ja 10-tuumainen kiinalaistomi.
Nykyinen perus viiden rummun setti otettiin käyttöön 1960-luvulla. 70-luvun ja 80-luvun rockrumpalit kasvattivat rumpujen kokoa ja näköä ja 70-luvun lopulla tulivat markkinoille myös ensimmäiset sähkörummut. 90-luvun lopulla muotiin alkoi tulla moposetit, eli normaalia 22-tuumaa pienenmpi bassorumpu ja yleensä 2 tomia ja virveli. Samaan aikaan isot setit poistuivat muodista 90-luvulla, mutta ovat taas 2000-luvulla löytäneet tiensä rumpaleiden suosioon.
Vaikka setin koot ja muoti on vaihdellut vuosien varrella, edelleen viiden rummun settiä (bassorumpu, virveli ja kolme tomia) pidetään ns. perussettinä.
Rumpuja hankkiessa olisi osattava valita tyylinmukaiset ja tarpeeseen sopivat soittimet. Yleensä paras tapa aloittaa soitto on ostaa käytetty hiukan parempi laatuinen setti, kuin uusi halpissetti. Merkki on monelle kokeneelle rumpalille tärkeä asia. Sen "oikean" merkin löytäminen voi viedä vuosiakin.
Alla olevaan luetteloon on tarkoitus kerätä mahdollisimman paljon eri merkkejä ja käyttäjien kommentteja niistä. Tällä hetkellä luettelossa on 99 rumpumerkkiä.
Lähteet: [Kauko Paksula - Juha Alanko: Rummut, Rumpalin käsikirja], [internet] ja [Rumpu.Netin kävijät]
|
